Besos desde India

Dear ,

It is very good to hear from you....

even though we did not reply to your last letter....

we feel your strong love for us as ever....

it is so beautiful that you are there in another part of the world

with our hearts together....

Yes, we are full of happiness, peace and love....

it is incredibly beautiful....

we bless you and feel you the same...

------

It is so beautiful to feel the magic....

the magic of love...

the magic of positive thinking....

it is so sad to lose it....

even for a moment....

because we lose the biggest treasure....

yes, in this moment feeling so warm, so happy

even if life is not comfortable at all

raining and floods for more than a month

flower hut and open studio both leaking...

the path to the land 

slushy and muddy

the clothes all wet and humid....

it is a shit...

But the blessing is to go beyond the shit

not to get stuck there....

and such a great blessing

and our beautiful family,

and all of our beautiful friends

our bigger family

if i could give you

love, peace and joy

you have it in this moment....

But this gift you have to give to yourselves

----

my dear friends you are missed in this magic valley

the day before we fixed the roof of our hut,,,,

yesterday night it was raining again,,,,

today morning we are smiling, Nalini is smiling, the plants are smiling....

only our man Govinda is not smiling in this moment

he pulled out the tapioca 

and half are eaten by rats

in spite of all our cats....

Dear , never forget that you have the insight of life

with the third eye open...just be who you are....do not try....

you are  in the energy plane...a sphere of love-light...

remember that both of you are deemed very special here....

yes, wake up dear friends and write soon.

Relax without laziness

Focus without tension

Perceive without projecting 

Witness without judging

Enjoy without craving

Reflect without imagining

Love without condition

Give without demanding

Receive without possessing

Serve without self-seeking

Challenge without dominating

Meditate without identity

Correct without blaming

Overcome without pride

Laugh without cynicism

Cry without pity

Confront without hatred

Guide without superiority 

Be without self-defining

Live without arrogance

Enter without self-importance

Depart without regret

Be one with God

~ Mooji

Otteita

Sateessa satojen edessä, tuhansien takana. Olen matkalla järvien maahan, lumien keskelle. Hiljaisuuteen. Mieleni silmin juoksen yhä paikallani, vaikka matka on ollut etenemättä pitkä. Salattuja lauseita piilotellen puistoihin, pitkospuita pitkin taivaaseen. Varjoton aamuauringon valo makuuhuoneen ikkunassa. Pölyhiukkasten tanssi valon virrassa. Pakkomielteitä pakkomielteiden perään. Hiljainen syyllisyys kukkimassa seinäruusun rinnassa, nämä siemenet on kylvetty jo vuosia sitten. Veljet rinta rinnan marssimassa sotaan itseään vastaan, kuka voittaa vai onko tämä sota pelkästään häviämistä  varten. Kaikki on pään sisällä. Metafyysinen tulostin. Kirjoita kirjoita kirjoita. 

Kirkkaan päivän jälkeen laskeutuva yö on raskas kantaa. Valo katoaa kuitenkin vain palatakseen uudestaan. Kauanko jaksaa jatkua, tämä iänikuinen kilpajuoksu aikaa/ajattomuutta vastaan? Kuka on, kun en itse enää ole? Jaksaisin valvoa loputtomia öitä jos vain löytäisin syyn miksi. Aamulla painaisin pään tyynylle rauha sydämessä, suljettujen luomien läpi katsoisin sinua kun heräät uuteen päivään. Sieluni lepää silmiesi lempeässä sylissä. Kuiskaat korvaani rakkauden sanoja ja uskon kaiken.

Sinulla on vahva ja kaunis sydän. Afrikan aurinko loistaa silmissäsi kun kerrot suunitelmistasi seilata pitkin Karibianmerta. Sinulle tämä maailma on vain välietappi matkallasi jonnekin vieläkin suurempaan. Taivaanrannanmaalari ja naistennaurattaja.

Let the moonlight guide you feel the joy of being alive, stop chasing shadows just enjoy the ride.

Ymmärtää vai tullako ymmärretyksi? Eihän kumpaakaan voi loputtomiin olettaa. Elämä ei ole suoraalinjaa minulle. Anna sillä olla tarkoitus. Toivon koko sydämestäni, että virta on viemässä minua juuri sinne minne pitämäni mennä. Olenko tyhmänrohkea, vastuuton? En tiedä. Välittäisinkö, jos tietäisin? En tiedä. Ehkä en.

Kuuta kyntää, mielen rantaa, kyllä aurinko kantaa. Tuhannet havisevat lehdet muodostavat vahvajuurisen puun. Syvemmälle korkeammalle kohti vettä ja taivasta. Havisen vapisen mutta niinhän me kaikki. Miten tästä eteenpäin? Jos vain olisin tässä, niin mitä sitten? Olisin odottamatta, paikaltani katselisin ollen osa mutta osaaottamatta. Näkisinkö sitten?

Nilkassani matkaa nyt tanssijaystävä. Muistan uuden musiikin, riemuriehan ja ilon sydämessä. Muistan miltä soitin tuntuu käsissä, miten ensimmäiset näppäykset ovat ujoja ja hakevia. Hetki hetkeltä kuitenkin, avautuen, vapautuen. liitää laulu, voimistuu sävel. Jaksa, ole rohkea. Älä tuomitse tai luovuta. Käsissäsi sinulla on jotain, johon kannattaa panostaa. Kitara ja elämä.

December

Tana yona kommin viereen rakkaan, joka on oikeasti jonkun muun. Huomaatko valheen tassakin lauseessa - eihan ketaan voi omistaa. Olenko tyhja, koska annan teidan ottaa omanne? Mita minulle jaa, kun kaikki on annettu.

Nain teita tanaan kahvilassa, jossa tyoskentelen. Sinun silmiasi tummentavat varjot, jotka ovat syvemmat kuin koskaan. Kerrot menettaneesi laheisen. Ihailen sinua, sita janoa ja paloa, syvyytta jonka naen heijastuvan sinusta kaikkeen mita teet. Sinakin taytat kohta jo seitseman, silitan paatasi ja huomaan, etta vahan jo ujostuttaa. Emmehan ole nahneet pitkaan aikaan. Turhaudun, kun cappuccinossa ei ole taaskaan tarpeeksi vaahtoa. Takapihalla jaetaan tupakkaa ja tarinoita, tarinoita siita miten Italiassa kasvetaan miehiksi. Siita, miten todella tehdaan toita. Tunnen olevani hyvin nuori, hyvin, hyvin nuori. 

Viime aikoina en ole ollut mina. Kuka sitten? Haamu katuvaloissa, hiljainen yskays nurkassa. Puolikas hymy ja hetkeksi silmissasi viipyva katse. Joku joka rakasti musiikkia, muttei osaa enaa kuunnella. Joku joka rakasti vareja, muttei enaa nae. Paatoksia, paatoksia. Miten kayttaa tama aika, mita tehda, kun jokainen sekunti alkaa merkita niin paljon, ettei virheille tunnu olevan tilaa missaan? Onko nyt aika purkaa vai rakentaa? Tuhoutua, ja syntya uudestaan? Paastaa irti.

Unohdan paljon ja muistan vahan. Itken tunteetta tunteettomuutta.

Kylmyys.

Flow I

Pyöräilen kanaalin vartta, kirpeässä aamussa mies tasapainottelee jokilaivan kannella kahvikuppinsa kanssa. Nauran ääneen ja soitan kelloa.

Vapaus ja vastuu. Jokainen hetki on valintoja täynnä.

Ikävä tuntuu mutta tuntukoon - se tulee joka on tullakseen. Jokainen päivä on elinikä, sekunnissa lepää ikuisuus. Rakenna, keskity rennosti nauttien. Istun puistonpenkille kuuta katsomaan, vaikka tarkoitus oli rientää. Huomaa. Breathe in & smile. Ota mitä annetaan ja hymyillen laske takaisin maailmaan.

Tänään olen myös hyvin väsynyt. Niin väsynyt, että huomasin vanhojen virheiden vielä kytevän. Sitä tapahtuu. Tapahtukoon. Takana on pitkä matka jo kuljettuna. En minä tästä horjahda, itseni opin tuntemaan. Muistan hengittää. Kävelin valkosukkaisen kissan kanssa yhtä matkaa pitkän tovin, toisillemme puristen. Koskaan ei saisi olla niin kiire, etteikö ehtisi katsoa ja koskettaa. Nyt on särkevät lihakset ja painava pää. Huomenna näen rakkautta.

Tänään heräsin sateeseen ja epävarmuuteen. Kuka olen, mihin olen menossa? Aamupalaksi ei tee mieli puuroa. Eilisen muisto painaa - painakoon. Muistohan se vain on. Itsehän minä niitä punnuksia vaakakuppiin kasaan. Mitä oikein odotan? Kaikki on tässä. Valitsen keltaisen mekon ja neuleen, vastapainoksi harmaalle taivaalle. Onhan se aurinko täällä vielä, vaikkei sitä aina näe. Muistin jättää pannuun kahvia muillekin. En pidä kelloista.

Tässä päivässä on jotain. Vaivun puolikkaaseen uneen vain herätäkseni vajavaiseen todellisuuteen. Muutkin ovat sen ilmasta aistineet. Vaihdos. Rajat murtuvat toisiinsa sulaen. Ei tee mieli puhua vaikka sanoja on, valukoot sitten paperille. 

Kuka kysyy, utelen itseltäni päätä puolelta toiselle kallistellen. Sanot olevasi isääsi vanhempi ja minä uskon, sen näkee kyllä kun osaa katsoa. Aamuauringossa silmissäsi lepää iättömyys. Nauraen kehotat vaihtamaan lakanat. Muistan hengittää ja seison pää vasten lattiaa. Yhdessä ihmettelemme hiljaisuutta, kuiskausten kehtoa keskellä kaupunkia. Kaipaan selkeyttä.

Olen yksin mutten yksinäinen. Rakkaus väreilee syysilmassa, silitän vaahteran karheaa kaarnaa. Sen latvoissa tanssivat jo tulen sävyt, viheriän hiipiessä kaarnan alle lepäämään. Onhan se työnsä tälle erää tehnyt.

Kerro, mitä kaunista näit kun pyöräilit aamulla töihin, sinä kysyt ja kauhistun.. En tiedä, silmät kiinni kiiruhdin. Anteeksi. Lupaan olla tarkkaavaisempi. Kahvilan ovi käy, ranskalainen ruskeasilmä on palannut. Sillä on hyvä pää, kaksi tuplaespressoa peräkkäin on kunnioitettava suoritus.

Hautaudun peittojen alle enkä uskalla liikkua. Paljon on vielä kohtaamatta. Leikittelenkö vain? Haavailen ihan vähän, elänhän jo unelmaa. Jokaisessa päivässä piilee sanaton kauneus. Vaikka se hiljaa ohitse lipuukin, ei ole tarvetta tarrautua. Menköön, onhan se jo kerran eletty. Toiste ei tule eikä tarvitsekaan.

Minä itse olen ainoa joka voi kahleet nilkkoihini sitoa. Potki pois mokomat ja juokse kun vielä voit.

Sinun hiuksesi heijastavat hopeaa ja suutelet päälakeani. Valot tanssivat seinillä kun kerrot miten hautasit veljesi. Minä painan pääni enkä sano. Olemme tässä yhdessä silti. Osaamme vielä nauraa, voi kuinka me naurammekaan. Pitkälle yli yön keskikohdan, aamua kohti taittuen. Kyyneleet poskipäille virraten. Näin nostamme maskin surun sinisille kasvoille, kopsautamme kolpakot rempseästi yhteen ja kiitämme elämää.

Kiitollisuutta

Olen vaihtanut paikkaa; ottanut valoisan kuvan joka päivä, kuullut trumpetin soivan vuorelle kirkkaassa yössä, löytänyt veljiä, itkenyt kasvot kohti taivasta ja maata, puristanut kädet nyrkkiin ja purrut hammasta; liittänyt kädet yhteen ja painanut pään alas; valvonut öitä ja nukkunut päiviä, katsonut silmiin ja niiden lävitse, koskettanut ja tullut kosketuksi, jättänyt tuoksun petivaatteisiin, kirjoittanut runon kauppakuitin taakse, nöyrtynyt, oppinut kantapään kautta, tuntenut pienuutta, vaeltanut, eksynyt ja palannut. Myöntänyt, että joskus pelottaa. Oppinut, että se on ihan okei.

Syyssateen piiskatessa ikkunaa olen turvassa.

Rakastan näitä katuja, rikkinäisiä ihmisiä ja salaisuuksia. 

Olen tullut kotiin. 

By the Seafield Road I saw lovers

Pieneltä tuntuu olla yksin aaltoja vasten, sateen hiipiessä meren takaa kohti rannikkoa. Onnellista on palata punaposkisena kotiin, kiehauttaa kuppi kuumaa ja huokaista syvään. Katsoa ulos ikkunasta, aurinko onkin tullut jo takaisin. Eihän tässä mitään hätää sittenkään ole, kaikki muuttuu mutta muuttukoon. Aina on jotain joka pysyy, jos sen puolesta tahtoo pelätä.

Everything will be okay in the end. If it's not okay, it's not the end.

Kysymys

It's raining hard it's raining heavy

My head is clear I'm sailing steady

Thru the clouds can you see the sun

Beat by beat our hearts become one.

huutaisitko kanssani keväthuudon

yksineni en vielä uskalla.

Otteita

Treat everyone as a potential friend.

Onnellisuus tässä ja nyt tuntuu niin tukahduttavalta, haluaisin itkeä sitä sinuun. Johtavatko nämä sanat minnekään, lakkaa viheltämästä, luovatko ne tietä jonnekin? Mitä niiden päässä on? Mitä minun päässäni on, uskallanko katsoa vai suljenko silmät? Pelkään > mitä?

RESIST NOTHING.

Wanting to be someone else is waste of the person you are. it's written on the wall.

You're the only one who creates your present and therefore your future. Stop being such a wimp and concentrate goddammit. Pay some bloody attention and effort.

FREEDOM IS QUITE A THRILL.

Odota aikaa. Kaikki on tulossa (tulessa).

Mene. Nyt.

Stop making excuses. Be bold and straight without offending. 

You are as worthy.

We want the world and we want it now

Tämän päivän tekemisiä, fiiliksiä ja mietteitä mukanokkelana ja havainnollisena kuvahyrskynä.

Ossaakko arvata millainen päivä mulla on ollut? 

Etpä niin. :--)

There's something about you. You're too honest to be true. It just... Doesn't seem right.

Eksistentiaalinen nyrjähdys

lähde, palaa

itke, naura

lyö, pure, halaa, suutele

rakastu, rakasta

mitä tahansa teetkin, tee se niin kuin tekisit sen viimeistä kertaa
älä jätä mitään puolitiehen
pala tässä hetkessä, murene tuhkaksi
nosta pääsi harmaudesta
sinä synnyt aina uudelleen

ole läsnä
menneisyydessä ei ole mitään, sitä ei ole
tulevaisuudessa ei ole mitään, sitä ei ole
on vain harhoja, kuvitelmaa
kaikki, mikä on, on vain nyt
olet elossa vain tässä
muualla olet joko kuollut
tai vasta syntymässä

this is your life and it's ending one minute at a time.

On tärkeää hyvästellä (ja kiittää).

Öisin en ole

Olen saanut vieraan. Sillä on hennot ja värikkäät siivet, kahisevan nukan peittämät. Monta paria jalkoja ja pitkät tuntosarvet. Niitä värisyttäen se harhailee pitkin punaisesta kankaasta tehtyä kattolamppua, välillä pyrähtäen panikoivaan lentoon valonlähteen ympärillä. Se törmäilee, vaihtaa suuntaa, törmää taas ja lopulta pysähtyy. Hetken päästä se jatkaa taas pakoaan, ja minä katselen Prinsessan tekevän itsemurhaa.

Tuntuuko sinusta koskaan niin kuin särkyisit? Kuin lentäisit päin hehkulamppua ja polttaisit siipesi, saisit palovammoja ja huutaisit? Kuin sinua ympäröisi ohut seinämä, jota olet liian heikko rikkomaan?

Näetkö koskaan unta kuolemasta? Minä näen. Olen tappanut kaikki läheiseni, olen työntänyt ystäväni alas jyrkänteeltä ja nauranut. Olen raiskannut ja tullut raiskatuksi, itkenyt hautojen äärellä. Haukuin äitiäsi huoraksi. Olen puukottanut sinua rintaan ja syöttänyt sydämesi susille. Sudet minä seivästin ja poltin roviolla.

Hei pieni, minä en uskalla mennä nukkumaan.

Breathe in/out

Walk slowly, stop occasionally.

See. When walking, walk with your Eyes Open. 

It's better to be alone than in bad company. When in good company, give them the very best of You.