Se menee niin vitun diipiks
aina, joskus, sitku, mutku
Puhun kielillä joiten osaa
Vieraissa vieraita
Sylissä tuntemattomien
Omat hukassa
Tutut hukas
Läheisyys kaukana
Koti siellä täällä ehkä eiku
Mutku ehkäpä josnyvaiks
jos nyt tällä kertaa..
Ei sittenkään (taas)
Ei ei ei (ei) enää
!
Tää oli täs
Nyt
Just nyt
Ei enää
(ikinä)
Nyt
...
Son luonnotonta paskaa
Enkä enää jaksa esittää
Yhtään mitään
Mitätöntä
Mitättömyyttä
Melankoliani on ollakseen
Ota tai vittu jätä
Son mulle (melkein) ihan se
Ja sama
---vai onko (?)
sittenkään
Lopputulemaltaan kuitenkin
Yhdentekevä merkityksemätön päätelmä
Kuitenkin
Me kuollaan kaikki
