On kotoisa ikkunalauta ja ikkunan takana myrskyävä tuuli. Lentävät lehdet ja kolisevat karmit, vastapäisen talon huojuvat siluetit ja vieraat elämät. On puolen litran teekuppi ja kylmät varpaat, paksu peite ja sekasotku peilipöydällä. Ikävä mutta myös tunne pysyvyydestä.
On myös inspiraatio kokeilla jotain uutta
Niinpä niin. Tuntuu aika vahvasti tältä
ja myös siltä, että huomenna saan asioita aikaan. Ylläolevaan vielä sinällään liittyen, että tulossa on The Doors Alive - Tribute to The Doors -niminen spektaakkeli. Saatan ehkä hankkiutua paikalle.
Sateen on luvattu jatkuvan kolmatta päivää. Minua se ei haittaa, sillä Skotlannin sade tuntuu erilaiselta. Se on ankara, mutta jollain tavalla silti pehmeämpi. Tuuli on voimakas muttei viiltävä. Tältä maalta puuttuu katkeruus, se on asukilleen lempeämpi.
Ai no joo. Meinasin joutua tänään lentävän roskiksen mukiloimaksi, mutta tilanteesta selvittiin huumorilla - kun roskis oli viipottanut ohi, levittäen hemaisevan sisältönsä pitkin Broughton Streetiä.
No comments:
Post a Comment