Juuria pitkin maan ytimeen
Uinuen lapi syvyyksien
Keveys, vihreys, oinen tuuli
Lyoden lavitse muurien psyykkeen
Avaten valaisten
Loistava valo taivaasta maahan
Kannan kehossani muinaisten lupausta
Juurtuen juurta jaksaen
Kauemmas kannatellen
Juurelle vuoren
Ylos aarille
Nousten muistojen ohi
Ajaton sykkiva savel.
---
Olen unohtanu nimeni
ja tullut osaksi yhdesta
En muista kasvojasi
vain katesi kyljillani
Vaihtuu vuorokausi, vuosi
Haihtuvat kuvat
Janoan selitysta
Hukkuen ajan virtaan
Uimataidoton kala
Siiveton lintu
Vapaa hakkielain.
---
Siili tietaa millin nostaa piikit pystyyn
Luonnostaan viisas
Mutta oppimallakin onnistuu.
---
No comments:
Post a Comment