Olankohautuksella

Asioilla on tapana saada yllättäviä merkityksiä.

Uskaltaminen on tärkeää.

Heittäytyminen on tärkeää

Pelkääminen, on sekin tärkeää.

Minä se vaan nukun

Kevät toi mukanaan yllättävän ja ihan miellyttävän uneliaisuuden. Ilma on kirkkaampi kuin aikoihin, mutta tekee mieli käpertyä. Pää tyynyyn, peitto korviin - eskapistin kevättervehdys. "Zzzz."

Pään sisällä käypi vähän tämmöinen myräkkä.

NII.

päästin melkein irti kun oikein yritin

se on vaan yrittäminen joka on niin vaikeaa

on vaikee jättää kaikki vanha taaksensa

tänään olen onnekas

en jaksa enää pitää kii

kaikessa mikä on melkein

luulen epäonnistuneeni

mutta mikään täällä ei ole valmista

me ollaan kaikki vaan

matkalla

Hetkissä hiljaisuus

Matkasin lähelle ja näin kauas.

Näin auringon tulevan vastaan

Näin tervehdyksen keväthangella

Näin linjoja

Näin uusia polkuja ja erilaisia mahdollisuuksia

Näin mieltä rauhoittavia maisemia

Täällä näin tuttuja!

Näin toiselle puolelle

Näin lähestyvän vaaran

Näin Vanha Ukko Naavaparran

Näin merkkejä puhtaudesta - "saa hengittää"

Näin tarinan ja tutun hahmon, joka oli ennen paljon pelottavampi

Näin myös jälleennäkemisen riemua ♥

Vääntelyä

Vaihdoin päätä ja samalla myös vähän blogin nimeä ja ulkoasumeininkejä. Nimeä siksi, koska törmäsin netissä seikkailevaan toiseen samannimiseen blogiin - tämä tosin ampuu täyslaidallisia hc syömishäiriöjuttuja, joten en halua assosioitua millään lailla.

Oon piirrellyt, kuvaillutkin vähän. Kirjoittaa yrittänyt, fiilistä etsinyt. Tällainen välipäivitys vain.